Vapautta ja demokratiaa länsimaiseen malliin

Iltalehti tiesi alkuviikosta kertoa, että Afganistanissa mies saa tulevaisuudessa pitää seksistä kieltäytyvää vaimoaan nälässä. Jonkun mielestähän tämä saattaa kuulostaa kauhealta tai jopa ihan normaalilta toiminnalta muslimimaissa, mitä se saattaa myös olla, en varmaksi mene sanomaan, kun en islamilaiseen kulttuuriin ole perehtynyt. 

Uutinen toki kertoo mielenkiintoisen puolen Suomen ulkopoliittisesta linjasta, sillä Suomi on kuulemma turvaamassa sitä länsimaista vientituotetta ja sen jatkuvuutta. Tai ainakin on pitänyt kovasti perustella sitä, että länsimaat tuolla ovat, sillä nyt sinne on saatu demokratia ja vapaus ja niitä on syytä puolustaa. Toki ensinhän me emme olleet sotaa käyvä maa, sillä asian kertoi meille vain se inhottava punaviherstalinisti Arhinmäki, mutta sitten se olikin pakko uskoa, kun entinen puolustusvoimien komentajakin oli samaa mieltä.

Tietty vanhoja suomalaisia arvojahan tässä edistetään, sillä eihän siitä ole kauaakaan aikaa, kun Suomessakin sai raiskata vaimonsa ihan laillisesti. Osa Perussuomalaisten edeltäjän, SMP:n, edustajista oli sitä mieltä, että moisen kriminalisointi on ihan tyhmää. Tietty erinomaista omien äänestäjien intressien ajamista. Saa moni puolue olla kateellinen.

Mutta siis siihen itse asiaan. On erinomaista, että Suomi käy sotaa tuhansien kilometrien päässä sen puolesta, että afgaanimiehet saavat laillisesti raiskata vaimonsa. Se on sitä hienoa länsimaista kulttuuria, jota sietää viedä muslimimaihin. Kyllä siinä moni nainen on varmaan onnessaan, kun ei tartte enää pitää burkhaa päällään tullessaan raiskatuksi.

Noita porvarimiehiä katsoessa sitä ei tietenkään ihmettele, että pitää käydä sotia sen puolesta, että mies saa nussia ketä tahansa naista lupaa kysymättä. Perusoikeuksia, perusoikeuksia..

Tähän loppuun on vain todettava, että kyllä me länsimaalaiset olemme sitten parantaneet afgaaninaisten asemaa. Ensin pommitimme maan kivikaudelle, saatoimme maan kaaokseen ja unohdimme ne ihmisoikeudet, joita lähdimme sinne viemään. Ainakin näin tuota sotaretkeä perusteltiin, ehkä se vaan unohtui matkalla, sillä eihän kaikkea voi muistaa.