Keväällä iso osa suomalaisista sai kotiinsa kannettuna työeläkeotteen. Eli sen lapun, joka osoittaa tiedossa olevaa rahnamäärää sitten joskus vanhoina päivinä kun on aika olla kiikkustuolissa, siemailla kahvia rauhassa vailla kiirettä ja vaikka vähän leikkiä lastenlasten kanssa.
Tosin elämä on silloin aika harvalle juhlaa. Jos viettää vaikka elämänsä taiteilijana apurahojen varassa, ei vanhoilla päivillä ole tiedossa hullua bailausta. Tämän voi tarkistaa vaikka NYT-liitteen jutusta.
Kuinkakohan muuten miettii työeläkkeensä tasoa 20-30 -vuotiaana? Tuskin kovin moni. Silloinhan elämän valtatiet ovat auki, on nuori ja haavoittumaton. Mutta kapitalistin tehdessä kovaa vauhtia kovaa bisnestä työeläkerahoilla voi nuori duunari huomata, että ehkä olisi kannattanut ottaa se vapaaehtoinen eläkevakutuus sittenkin. Että olisi edes jotain turvaa vanhuudenpäiviksi.
Eiku niin joo. Sekin vapaaehtoinen eläkevakuutus katosi sitten bitteinä avaruuteen finanssimarkkinoiden romahtaessa vuonna 2040. Kun ei sitten ollutkaan kenelläkään valmiutta säätää valuuttakeinottelua estävää globaalia varainsiirtoveroa, niin tälle tuli jatko-osa potenssiin kaksi. Kiitos konservatiivihallituksille jo etukäteen!
Tai sitten kaikki hyvät merkit pitävät kutinsa ja me kaikki saamme ne luvatut eläkkeet. Right? Vanhasenkaan ei tarvitse enää ryhtyä junttaamaan lävitse eläkeiän nostoa kahdella vuodella, kun saa kuningasajatuksia Rukan hangilla. Mutta saavatko suurten ikäluokkien lapset ikinä eläkettä, vai ovatko ne rahat jo hassattu? Työtä tekeviä kun on tulevaisuudessa huomattavasti vähemmän ja huoltosuhde tulee heittämään yhä enemmän perskeikkaa. Varmaankin tulevaisuudessa eläkeskenen jackpottia, superkarttumaa, saa sitten kai 85-88 vuotiaana. Ehkä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti