Annetaanpa ajatusten vaeltaa hetken verran sellaisessa tilanteessa, että Suomesta kiellettäisiin yht'äkkiä kaikenlainen mahdollisuus vaalirahoituksen vastaanottamiseen ja varsinkin sen antamiseen. Mikään yritys, yksityinen ihminen, ammattiliitoista nyt puhumattakaan, ei saisi enää rangaistuksen uhalla tukea vaalityötä. Halleluja!
Näinhän kai politiikka ja koko Suomi yhtäkkiä tervehtyisi - kansanedustuslaitos nousisi uuteen kukoistukseen ja korruptio katoaisi tykkänään. Demokratia olisi taas vallitsevana ympäri sinivalkoista kamaraa.
Ja paskanmarjat. Jos vaalirahoitus kiellettäisiin, niin se johtaisi vääjäämättä siihen, että esimerkiksi superrikkaat saattaisivat ostaa tiensä eduskuntaan omasta lompakostaan. Voihan sitä katsoa vaikka rahoissaan piehtaroivaa Eero Lehteä, joka pääsi 3000 äänellä eduskuntaan vaalibudjetin ollessa reippaasti yli 120 000 euroa.
Millaista politiikkaa tällaiset "kansan edustajat" sitten harjoittaisivat? Ainakin Eero Lehden poliittisen uran suurimmaksi tekoseksi on toistaiseksi jäänyt idea siitä, että luottamusmiehet tulisi pistää yrityksistä pihalle ensimmäisenä irtisanomistilanteissa.
Että sellainen työväenpuolueen edustaja.
Mutta vaalirahoitussopan kiehuminen on ollut hyvä juttu siinä mielessä, että toivottavasti nyt saataisiin kitkettyä korruptiota ainakin hetkeksi. Esimerkiksi se, että täysin valtion omistamat yhtiöt ovat syytäneet kolmelle isoimmalle puolueelle kymmeniä tuhansia rahaa, on enemmän tai vähemmän laillistettua korruptiota.
Toivottavasti tämä viime aikoina mantraksi tullut Tarastin työryhmä saa nyt ihan oikeasti vedettyä rajat puolue- ja vaalirahoitukseen. Pelisääntöjen on oltava tiukat ja summille on laitettava katot, mutta periaatteessa on täysin OK, että esimerkiksi yritykset ja ammattiliitot tukevat puolueita myös tulevaisuudessa. Se kun kaikesta kammoamisesta huolimatta kun voi jopa edistää demokratiaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti